Neuroottisuus on persoonallisuuden piirre, jonka ytimessä on herkkyys ja intensiteetti kokea negatiivisia tunteita. Mitä neuroottisempi ihminen on, sitä herkemmin ja voimakkaammin hän kokee esimerkiksi surua, ahdistusta, huolta, häpeää ja syyllisyyttä.
Neuroottisuus on vakiintuneen ”Big Five” -teorian mukaan yksi viidestä suuresta persoonallisuuspiirteestä. Muut piirteet ovat ulospäinsuuntautuneisuus, sovinnollisuus, tunnollisuus ja avoimuus uusille kokemuksille.
Jokainen piirteistä on jatkumo, jonka toisessa päässä on piirteen vastakohta. Neuroottisuuden ääripäänä on emotionaalinen tasapainoisuus. Siihen liittyvät vakaus, rauhallisuus, myönteisyys, optimistisuus ja kyky kohdata vastoinkäymisiä juurikaan hetkahtamatta.
– Jokainen ihminen asettuu jollekin kohdalle persoonallisuuspiirteen jatkumoa, suurin osa keskelle. Todella neuroottisia ihmisiä on hyvin vähän, kertoo tutkija Sointu Leikas Helsingin yliopistolta.
Naisilla on keskimäärin korkeampi neuroottisuus kuin miehillä.
Lue myös: Persoonallisuustesti: testaa, mikä on persoonasi hallitsevin ominaisuus
Neuroottinen ihminen ei välttämättä pysty luottamaan toisen ihmisen rakkauteen
Neuroottisuutta on vaikea nähdä toisen ihmisen käytöksestä, sillä se ei näy arkielämässä ulospäin.
Ensivaikutelmatutkimukset, joissa tuntemattomat ihmiset on laitettu tutustumaan toisiinsa, ovat todistaneet, etteivät muut ihmiset yleensä havaitse neuroottisuutta eivätkä tykkää neuroottisista ihmisistä vähemmän kuin muista.
Vaikka neuroottisuus ei tutkimusten perusteella vaikuta ihmissuhteiden muodostumiseen, sen vaikutukset kuitenkin ilmenevät voimakkaasti sosiaalisissa suhteissa – tosin eniten neuroottisten ihmisten omissa kokemuksissa.
– Korkean neuroottisuuden tuoma negatiivisuus vaikuttaa siihen, että ihminen kokee itsensä muita huonommaksi, pelkää tulevansa torjutuksi ja on epävarma omasta sosiaalisesta käytöksestään.
Pitkissä ihmissuhteissa neuroottisuus on myös hiukan yhteydessä siihen, että ihmissuhteiden laatu huononee. Korkea neuroottisuus myös korreloi tyytymättömyyteen parisuhteessa ja ennustaa jonkin verran avioeron todennäköisyyttä.
– Yhtenä syynä on todennäköisesti se, että hyvin neuroottisen ihmisen on vaikea luottaa toisen ihmisen rakkauteen. Neuroottisuuteen liittyy usein myös huono itsetunto, ja jatkuva itsensä epäily voi aiheuttaa suhdeongelmia.
Neuroottisuus on yhteydessä masennukseen
Tutkimusten mukaan kaikista viidestä suuresta persoonallisuuspiirteestä ja niiden ääripäistä voi sanoa jotain positiivista – paitsi neuroottisuudesta. Neuroottisuus on tutkitusti yhteydessä lähes ainoastaan negatiiviisiin asioihin.
Se esimerkiksi korreloi ja ennustaa erilaisten mielenterveysongelmien puhkeamista ja voimistumista.
– Yhteys masennukseen on hyvin selkeä ja voimakas. Neuroottisuus ennustaa sekä masennuksen todennäköisyyttä että masennusoireiden määrää tulevaisuudessa.
Hyvin neuroottinen ihminen sairastuu myös ahdistuneisuushäiriöihin ja joihinkin persoonallisuushäiriöihin todennäköisemmin kuin muut.
Lue myös Kotiliesi.fi: Miten psykoterapiamuodot eroavat toisistaan? Näin valitset itsellesi sopivan terapiasuuntauksen
Voiko neuroottinen ihminen vaikuttaa piirteeseensä?
Persoonallisuuspsykologian mukaan piirteet ovat melko pysyviä, mutta neuroottisuuden taso näyttää iän myötä jonkin verran laskevan.
– On yleinen ilmiö, että neuroottisuus laskee 18-vuotiaasta keski-ikään saakka ja sitten tasoittuu. Nuoret ihmiset voivat siis odottaa, että heidän emotionaalinen tasapainoisuutensa kasvaa iän myötä, Leikas kertoo.
Koska neuroottisuus on yhteydessä moniin ikäviin asioihin, on yritetty kehittää keinoja, joiden avulla sitä voisi saada laskemaan.
– Hyvin onnistunut psykoterapia laskee usein neuroottisuuden tasoa.
Joidenkin tutkimusten mukaan myös kevyemmät interventiot, joissa tehdään esimerkiksi älypuhelimen kautta päivittäisiä terapeuttisia harjoituksia, voivat laskea neuroottisuutta.