Valtaosa suomalaisista on hyvin jyvällä puolisonsa rahatilanteesta ja palkkatasosta, käy ilmi Danske Bankin teettämästä Raha&rakkaus-kyselytutkimuksesta.
Tutkimuksessa 94 prosenttia ilmoitti tuntevansa puolisonsa taloustilanteen vähintään melko hyvin. Joka toinen tunsi rakkaansa raha-asiat jopa erittäin hyvin.
Puolison palkasta on melko hyvin perillä lähes yhtä suuri prosenttiosuus: 49 prosenttia tietää palkan erittäin hyvin ja 42 prosenttia melko hyvin.
Miksi puolison palkkaa ei tiedetä?
Kaikissa parisuhteissa ei avoimuus samalla tavalla kukoista: huonosti puolison taloudellisen tilanteen tietäviä tutkimuksessa on kuutisen prosenttia. Yhdeksän prosenttia eli lähes kymmenesosa vastaajista ilmoitti, että tuntee puolisonsa kuukausitulot melko tai erittäin huonosti.
Millainen tilanne parisuhteessa vallitsee silloin, jos puolison palkkaa tai taloudellista tilannetta ei tunneta?
– Tilanteita voi varmasti olla hyvin erityyppisiä. Tässä tutkimuksessa korostui se, että mitä nuorempi pariskunta, sitä vähemmän rahasta ylipäätään puhuttiin, sanoo Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto.
Vastaavasti taas mitä iäkkäämpi pari, sitä paremmin toisen raha-asioista ollaan selvillä. Erityisesti yli 60-vuotiaiden ryhmässä puolison palkan hyvin tai erittäin hyvin tietävien osuus oli suuri.
Puolison palkka tai rahatilanne eivät välttämättä kuulu asioihin, jotka ensimmäisenä käydään läpi parisuhdetta rakennettaessa. Suhteen alkuhuumassa ne voivat tuntua perin arkipäiväisiltä ja turhilta aiheilta.
Kivipelto ei kuitenkaan lykkäisi näistä asioista puhumista kovin pitkälle.
– Joskus raha-asioista puhumattomuuden syy voi olla, ettei asiaa yksinkertaisesti koeta tärkeäksi. Ajatellaan, että parisuhteessa muut asiat painavat enemmän. Mutta se, millainen toinen rahankäyttäjänä on, on lopulta aika iso asia koko suhteelle.
Lapsi pakottaa keskustelemaan raha-asioista
Varsinkin jos on aikomus tehdä yhteisiä isoja hankintoja tai suhteeseen syntyy lapsia, raha-asioista avoimesti puhumisen tärkeys kasvaa.
– Nuorista pareista vain 43 prosenttia ilmoitti tietävänsä erittäin hyvin puolisonsa tulot. Ihmettelen tätä hieman, sillä usein juuri parisuhteen alkuvaiheessa isoimpia sitoumuksia kuten asuntolainoja aletaan miettiä ja lapsia hankkia, Kivipelto pohtii.
Usein nimenomaan lasten syntyminen on se pakotin, joka viimeistään pistää parisuhteen osapuolet keskustelupöydän ääreen.
– Jos on hyvin itsenäiset henkilöt kyseessä eikä lapsia ole, tilanne voi olla eri. Tyypillisempää kuitenkin on, että vuosien myötä raha-asioista on välttämätöntä alkaa puhua. Vanhempainvapaiden jakamiseen liittyen toisen raha-asioista on melkein pakko olla jollain tavalla selvillä.
Onko puoliso salarikas?
Entä jos toisen taloudesta ei olla selvillä? Voiko puoliso olla niin sanotusti salarikas eli tarkoituksella pimittää palkkaansa ja talousasioitaan siksi, ettei halua paljastaa isoa varallisuuttaan?
Kivipelto pitää tätä toki mahdollisena. Salarikas on myös Danske Bankin kyselyraportin nimi, mutta tutkimuksen tulosten valossa salarikkaat näyttäytyvätkin vain marginaali-ilmiönä.
– Tutkimuksen tulokset eivät puhuneet sen ennakko-oletuksen puolesta, että rikkaampi vaikenisi tuloistaan. Niin ikään ennakko-oletusten vastaisesti näyttää siltä, että suomalaiset puhuvat avoimesti parisuhteissaan rahasta ja riitelevät siitä verrattain vähän – myös siinä tapauksessa että palkkatasossa on isompia eroja.
Tutkimuksessa peräti 51 prosenttia ilmoitti, ettei riitele rahasta puolisonsa kanssa. Muutenkin taloudellinen ulottuvuus parisuhteessa näyttäytyy siinä hyvähenkisessä valossa: pääsyyksi hyvälle tietämykselle toistensa raha-asioista valtaosa ilmoitti oman ja puolison halun kertoa niistä avoimesti.
Vain muutama prosentti kertoi puolison taloudellisen tilanteen käyneen ilmi ongelmatilanteessa tai vahingossa esimerkiksi pöydällä lojuneen tilinauhan osuttua silmiin. Vielä pienempi osuus (1 %) ilmoitti saaneensa tietää puolison palkan tai rahatilanteen varta vasten urkkimalla puolison tietämättä.
Toisen tuloista on hyvä olla vähintään satasten tarkkuudella tietoinen
Kuinka hyvin puolison palkasta ja taloudellisesta tilanteesta ylipäätään on oltava selvillä, voi vaihdella sen mukaan, millaisesta parisuhteesta on kyse. Avioliitossa ja lapsiperheissä yhteisiä sitoumuksia on usein enemmän lapsettomaan avoliittoon verrattuna.
– Toisen tuloista ja menoista olisi mielestäni reilua olla ainakin satasten tarkkuudella tietoinen, jotta yhteisen talouden suunnittelu on helpompaa.
Avioliitossa toisen taloudelliset asiat yleensä tiedetään paremmin, Kivipelto vahvistaa. Toisaalta hän muistuttaa, että juuri avoliitossa ollaan taloudellisesti suojattomampia, jos jotakin yllättävää tapahtuu. Avoimuus siis kannattaisi yhtä lailla avoliitossakin.
Ylipäätään Kivipellon mukaan raha-asioista puhumisen tärkeyttä parisuhteessa ei kannata unohtaa.
– Iso huolenaiheeni on, ettei asioista läheskään joka parisuhteessa ole sovittu kirjallisesti. Kuitenkin kaikki parisuhteet aina päättyvät, joko eroon tai kuolemaan. Vaikka asioista olisi puhuttu ja päätetty suullisesti, niillä ei ole mitään arvoa silloin, jos toinen äkillisesti menehtyy tai tulee ero.
Omia säästöjä ja sijoituksia saa olla
Kivipelto myös muistuttaa, että jos parisuhteessa sijoitetaan ja säästetään yhdessä, silloin on pidettävä huolta siitä, että kummallakin on omat säästöt ja sijoitukset. Siinä missä tilit voivat olla yhteisiä, sijoitukset ovat aina jommankumman nimissä.
– Muussa tapauksessa kyse ei ole yhteisestä säästämisestä ja sijoittamisesta, vaan toinen osapuoli harjoittaa jatkuvaa kuukausilahjoitusta toiselle.
Aivan kaikesta puolison raha-asioissa ei välttämättä tarvitsekaan olla tietoinen; omia säästöjä ja sijoituksia saa olla ilman, että niistä tulee tehdä puolisolle tiliä.
Lopulta kyse on oman itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden varmistamisesta ja turvaamisesta.
– Usein oikein kehotankin ihmisiä tähän eli oman varallisuuden kasvattamiseen. Koskaan ei tiedä, milloin omia rahoja yhtäkkiä tarvitsee. Niitä voi ajatella vaikka fuck you -rahana, joiden turvin voi nostaa kytkintä haitallisesta parisuhteesta.