Keskenmeno on monille yksi elämän isoimmista menetyksistä. Keskenmenon jälkeen on normaalia, että pariskunta suree menetystään, ja sen käsittelyyn on annettava aikaa.
– Keskenmeno on usein raskas kokemus molemmille osapuolille, mutta tutkimusten mukaan raskaana olleet oireilevat hieman enemmän, sanoo psykologi Mirka Paavilainen.
Miten kumppani voi parhaiten tukea keskenmenon kokenutta?
– Kuuntelemalla ja kysymällä, mitä keskenmenon kokenut tarvitsee. On hyvä pitää mielessä, että menetystä ei ole tarvetta ratkaista eikä surua saa selitettyä pois. Ei kannata yrittää pakkopiristää tai vedota siihen, että seuraavalla kerralla onnistuu. Riittää, että sanoo olevansa pahoillaan ja että haluaa kuunnella.
Keskenmenon jälkeen ihan arkinenkin apu auttaa. Kumppani voi ottaa hetkeksi vetovastun kotitöistä ja mahdollisten lasten hoitamisesta.
Elämä jatkuu myös keskenmenon jälkeen
Keskenmeno voi aiheuttaa myös huonommuuden tunnetta. Raskaana ollut saattaa kokea epäonnistuneensa, koska keho ei toiminutkaan siten kuin sen toivoi toimivan. Hän saattaa tarvita myös vahvistusta siitä, että keskenmeno ei vaikuta parisuhteeseen.
– Voi vaikka sanoa, että rakastaa yhtä paljon kuin aiemmin ja että ei ole lähdössä mihinkään, Mirka Paavilainen sanoo.
Tiivis ja turvallinen parisuhde kestää vastoinkäymisiä. Toistuvat keskenmenot ovat usein kuitenkin erityisen rankkoja. Ne saattavat aiheuttaa eripuraa, sillä jommallekummalle saattaa tulla tunne, että nyt riittää raskautumisen yrittäminen.
– Toinen voi sanoa, ettei halua altistaa itseään enää yhdellekään keskenmenolle. Toinen taas haluaa jatkaa yrittämistä. Se, kumpi näitä tunteita kokee, vaihtelee.
Jos suru painaa vielä kuukausi keskenmenon jälkeen, kannattaa hakea apua. Osalle kehittyy keskenmenon jälkeen depressio tai ahdistusoireita. Tapahtunut voi tunkeutua toistuvasti mieleen, tai voi kärsiä painajaisista tai unettomuudesta. Kaikilla oireet eivät poistu itsestään ajan kanssa, vaan niihin kannattaa hakea apua.
Kumppaninkin tunteet vaativat käsittelyä
Keskenmenon jälkeen tukena oleva kumppani saattaa jäädä yksin tunteidensa kanssa. Hän saattaa ajatella, että hänen tunteillaan ei ole niin väliä. On vain oltava vahva.
– Moni kokee avuttomuutta, ja omat tunnereaktiot saattavat tulla vasta myöhemmin, Paavilainen sanoo.
Erityisesti kotona tehtävä lääkkeellinen raskaudenkeskeytys saattaa olla sivusta seuraavalle kumppanille pelottava kokemus.
– Kipu voi olla kova, ja vertakin tulla paljon. Maallikot eivät ole tottuneet näkemään sellaista.
Kumppanilla on keskenmenon läpikäynnissä kuitenkin tärkeä rooli tukijana ja tarvittaessa lisäavun hankkijana. Usein pelkkä aktiivinen läsnäolo riittää, kun keskenmenoa läpikäyvä saa turvaa siitä tiedosta, että ei joudu jäämään yksin, vaan puoliso on käytettävissä.
– Mikäli kokemus jää myöhemmin painamaan mieltä, on molemmilla osapuolilla yhtä lailla oikeus saada ammatillista tukea sen käsittelyyn.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Clik here to view.
Kolmen keskenmenon jälkeen Maria Jyrkäs tuli vielä kerran raskaaksi, mutta sikiö menehtyi kohtuun: ”Päätin, että kukaan ei enää kuolisi sisääni”
Clik here to view.
Ellen Jokikunnas: ”Kadun sitä, että salasin lapsettomuuteni niin pitkään”
Clik here to view.