Ihmisten päästäminen lähelle voi tuntua pelottavalta, jos lapsuudessa on muodostunut pelokas kiintymyssuhde. Kiintymyssuhde muodostuu lapsen ja vanhemman välille sen mukaan, miten vanhempi vastaa lapsen tunteisiin ja tarpeisiin.
Pelokas kiintymyssuhde syntyy epävarmassa ja pelottavassa kasvuympäristössä, jossa on esimerkiksi paljon riitelyä. Vanhempien rajut riidat voivat olla lapsen sietokyvylle liian pelottavia, eikä lapsi välttämättä koe vanhempien käyttäytymistä turvalliseksi.
– Lapselle rakentuu käsitys, että vanhempaan ei voi turvautua. Se henkilö, johon pitäisi turvautua ja jonka pitäisi lohduttaa, onkin itseasiassa pelottava ja saattaa satuttaa, psykologi-psykoterapeutti Riikka Simonaho Coronaria Tietotaidosta kertoo.
Pelokas kiintymyssuhde on seurausta esimerkiksi vanhemman vihamielisestä puhetavasta ja lapsen tunteiden voimakkaasta mitätöimisestä. Lapsen kokemia ikäviä tunteita on saatettu vähätellä sanomalla, että on turha itkeä tai valittaa.
Lapsuudessa läsnä ollut fyysinen tai henkinen väkivalta voivat niin ikään synnyttää pelokkaan kiintymyssuhteen. Väkivallan ei tarvitse kohdistua lapseen itseensä, vaan se on voinut olla vanhempien välistä väkivaltaista riitelyä, jota lapsi on joutunut seuraamaan sivusta. Taustalla voi olla myös fyysistä kurittamista ja solvaamista.
Turvattomassa kasvuympäristössä ihmisen perusturva saattaa jäädä lähes kokonaan rakentumatta. Silloin voi syntyä tunne, että muihin ihmisiin ei voi turvautua ja täytyy pärjätä itsekseen.
– Voi olla, että lapsi on jätetty itsekseen selviämään, eivätkä vanhemmat ole konkreettisesti olleet paikalla, Simonaho sanoo.
Pelokas kiintymyssuhde voi vaikeuttaa ihmissuhteiden muodostamista
Pelokkaassa kiintymyssuhteessa käsitys itsestä ja muista muodostuu kielteiseksi ja ihmisestä voi tuntua, ettei hän voi luottaa kehenkään. Luottamuksen puutteen takia ihminen pyrkii hallitsemaan asioita muun muassa pitämällä muut ihmiset etäällä.
Odotukset toisia ihmisiä kohtaan ovat yleensä kielteisiä. Pelokkaasti kiintynyt odottaa kohtaavansa hylkäämistä ja torjuntaa, joten läheiset ihmissuhteet voivat tuntua pelottavilta.
– Käsitys itsestä voi olla hyvin arvoton, kuten ettei ole minkään hyvän, saati sitten rakkauden, arvoinen. Omien tarpeiden tai haavoittuvuuden ilmaisemisella ei ole ollut mahdollisuutta kehittyä. Irrallisuuden tunne voi olla leimaavaa ja ahdistuksen tunteita voi olla hyvinkin voimakkaasti.
Pelokas kiintymyssuhde voi saada aikaan ärhentelyä ja tiuskimista.
Pelokkaasti kiintynyt saattaa tiuskia ja ärtyä helposti. Vihamielinen käytös toimii tietynlaisena suojakilpenä vuorovaikutustilanteissa. Syviä ihmissuhteita voi olla vaikea solmia, eikä pelokkaasti kiintynyt välttämättä päästä niitä syntymään.
– Siellä taustalla, kaiken takana, on piilossa tarve läheisyydelle, mutta aiempien kokemuksien takia siitä on tullut niin pelottavaa, ettei sitä pysty ilmaisemaan.
Parisuhteiden muodostaminen voi olla pelokkaasti kiintyneelle vaikeaa ja parisuhdehistoria on tyypillisesti katkonaista. Taustalla voi olla monia kevyempiä suhteita, koska tunnetason läheisyys voi tuntua vaikealta.
– Jos kumppanilla on paha olla, hänen tunteisiinsa eläytyminen ja lohduttaminen voi olla todella vaikeaa.
Lapsuudessa syntynyt pelokas kiintymyssuhde voi aiheuttaa sen, että ihmisen saattaa reagoida aikuisenakin lohduttamisen sijaan lapsuudessaan oppimilla tavoilla vaikeaan tilanteeseen.
– Kumppanin surulliset tunteet voivat herättää tuhahtelevia ja vihamielisiä reaktiota.
Myös omien heikkouksien näyttäminen voi olla vaikeaa, eikä pelokkaasti kiintynyt välttämättä osaa ilmaista tunnetarpeitaan. Omat haavoittuvuuden tunteet voivat näyttäytyä hermostuneisuutena tai kärttyisyytenä kumppania kohtaan.
Kiintymyssuhdekäyttäytyminen ei tule esiin kaikissa tilanteissa
Kiintymyssuhdekäyttäytyminen aktivoituu niin sanotulla hädän hetkellä, kun ihminen kokee tarvitsevansa esimerkiksi lohtua tai hänen turvallisuuden tunteensa on uhattuna.
– Pienen lapsen kohdalla ne ovat konkreettisia tilanteita, kun puhalletaan haavaan tai otetaan syliin, kun itkettää. Aikuisena ne ovat vähän abstraktimpia tilanteita.
Parisuhteessa ja muissa läheisissä ihmissuhteissa kiintymyssuhdekäyttäytyminen voi aktivoitua, kun ihminen kokee tulleensa loukatuksi. Sen enempää pelokas kiintymyssuhde kuin mikään mukaan kiintymyssuhdemalli ei siis leimaa ihmisen kaikkea käyttäytymistä ihmissuhteissa, vaan on vain yksi osa sitä. Omia kiintymyssuhdemallejaan voi työstää muun muassa psykoterapiassa, jos ne kokee elämää häiritsevinä.
Lue myös:
Ristiriitainen kiintymyssuhde voi aiheuttaa epävarmuutta, takertumista ja mustasukkaisuutta aikuisiän ihmissuhteissa – psykologi kertoo, mitä asialle voi tehdä
Kiintymyssuhdemallit tutuiksi – asiantuntija: ”Varhaislapsuuden kiintymyssuhteista olisi tärkeää puhua parisuhteessa”
Äiti leipoi pullaa muttei sanonut rakastavansa – välttelevä kiintymyssuhde traumatisoi ja vaikuttaa meihin vielä aikuisenakin
Mistä jatkuvat riidat parisuhteesta kertovat? Asiantuntijan mukaan ne voivat olla merkki luottamuksesta, kunhan nämä tietyt asiat eivät ole riidoissa mukana
Huono itsetunto parisuhteessa voi näkyä haluna kontrolloida tai miellyttää omaa kumppania – psykologi kertoo, kuinka luottamusta voi lisätä parisuhteessa
Kahvikuppineuroosi saa sydämen jyskyttämään ja kädet hikoamaan – psykologi kertoo, mistä sosiaalisten tilanteiden pelko johtuu ja miten sitä voidaan hoitaa
Hylätyksi tulemisen pelko voi ajaa parisuhteen toistuvasti karille – näin tunnistat pelon ja käsittelet arvottomuuden tunteita
Itsekeskeinen ihminen ei välttämättä näe asioita toisten näkökulmasta – näin itsekeskeinen ajattelutapa vaikuttaa parisuhteeseen
