Lukuisat eri terapiamuodot saattavat hämmentää terapiaan hakeutuvaa. Yleensä terapiasta puhuttaessa tarkoitetaan psykoterapiaa, jollaiseen 16–67-vuotias aikuinen voi saada Kelalta korvausta, jos työ- tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveysongelmien takia. Psykoterapiasta on tutkitusti hyötyä mielenterveyden ongelmien hoitamisessa.
Psykoterapiaa antaa psykoterapeutti, joka on koulutuksensa perusteella saanut nimikkeen käyttämiseen oikeuden Valviralta. Terapeutti-nimikettä voi käyttää kuka tahansa, joten terapiaan hakeutuvan kannattaa olla nimikkeiden kanssa tarkkana.
Psykoterapiassa voi käydä Kela-korvauksella tai ilman
Kelan kuntoutuspsykoterapia voi olla yksilö-, ryhmä-, perhe- tai paripsykoterapiaa. 16–25-vuotiaille Kela-korvattava terapia voi olla myös musiikkiterapiaa tai kuvataideterapiaa.
– Jos aikuisista puhutaan, tyypillisintä on hakea Kela-korvausta yksilöpsykoterapiaan, Väestöliiton johtava psykoterapeutti Tarja Santalahti sanoo.
Kela-korvattava kuntoutuspsykoterapia kestää vähintään vuoden. Nykyään moni käy kuitenkin psykoterapiassa myös omakustanteisesti esimerkiksi elämänmuutoksen tai kriisin takia lyhyen aikaa.
– Tiedetään, että lyhyempikin interventio voi auttaa, Santalahti sanoo.
Lue myös:
Onko terapiasi ajanhukkaa – näin tunnistat huonon terapeutin
Psykoterapia voi auttaa elämän kriiseissä – näin pääset alkuun
Yhden käyntikerran terapia muuttaa käsityksesi terapiasta – psykoterapeutti Ben Furman: ”Jo päätös lähteä keskustelemaan jostain henkilökohtaisesta ongelmasta on merkityksellistä”
Esitimme Santalahdelle 4 kysymystä terapiasuuntauksen valinnasta ja merkityksestä:
1. Eri terapiamuodot: mistä voi saada apua itselle sopivan terapiasuuntauksen löytämisessä?
– Jos on hakeutumassa Kelan kuntoutuspsykoterapiaan, lääkäri tai muu hoitava taho kertoo useimmiten oman näkemyksensä siitä, mikä terapiasuuntauksista voisi olla asiakkaalle paras.
Jos terapiaan on menossa ilman Kela-korvausta, kannattaa eri terapiamuodot ottaa tarkasteluun laajasti. Esimerkiksi HUSin tuottamasta verkkopalvelusta Mielenterveystalosta löytyy Psykoterapiaan hakeutujan opas, jossa kerrotaan eri psykoterapiaviitekehyksistä.
Eri terapiat Suomessa
Keskeisiä psykoterapiaviitekehyksiä Suomessa ovat kognitiivinen psykoterapia, kognitiivinen käyttäytymisterapia, integratiivinen psykoterapia, psykodynaaminen psykoterapia, kognitiivis-analyyttinen psykoterapia, ratkaisukeskeinen psykoterapia sekä erilaiset perhe- ja ryhmäterapiat.
Kognitiivinen psykoterapia
- Työskentelyn kohteina ovat oireita tai haittaa tuottavat ajatukset ja uskomukset sekä niihin liittyvät tunteet.
- Perusajatuksena on, että ajatukset ja tunteet liittyvät toisiinsa ja että muokkaamalla ajatuksia joustavampaan suuntaan saadaan aikaan muutosta myös tunteissa ja käyttäytymisessä.
- Kokeillaan ja harjoitellaan uudenlaista käyttäytymistä ja toimintatapoja.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia
- Terapeutti tarkastelee yhdessä asiakkaan kanssa tarkasti määritettyjen tavoitteiden pohjalta ongelmallista toimintaa nykyhetkessä.
- Terapiassa tutkitaan, miten asiakas käyttäytyy tai menettelee eri tilanteissa ratkaistakseen ongelmiaan.
- Tarkoituksena on opettaa asiakkaalle uusia itsehallinnan menetelmiä ja näitä harjoitellaan paljon myös terapiaistuntojen välillä tehtävien kotitehtävien avulla.
- Eroaa kognitiivisesta psykoterapiasta karkeasti ottaen siinä, että kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa keskitytään enemmän käyttäytymisen ja toimintatapojen analyysiin kuin ajatusten tai tunteiden tutkimiseen.
Integratiivinen psykoterapia
- Ei varsinainen yksittäinen terapiasuuntaus vaan pikemminkin lähestymistapa, jossa pyritään vertailemaan ja yhdistämään sitä tietoa ja ymmärrystä, jota on saatu eri psykoterapian suuntauksia tutkimalla.
- Integratiivinen psykoterapia painottaa eri suuntauksille yhteisiä muutosta tuovia tekijöitä, kuten hyvää yhteistyösuhdetta asiakkaan ja terapeutin välillä ja erilaisia työtapoja valitaan tarpeen mukaan.
Psykodynaaminen psykoterapia
- Perustuu siihen, että menneisyys vaikuttaa ihmisen nykyiseen kokemusmaailmaan. Huomio on lapsuudessa ja varsinkin varhaislapsuuden kokemuksissa.
- Työskentelyn pääpaino on kuitenkin nykyhetkessä, johon liittyviä mielikuvia ja tunteita yritetään selventää ja ymmärtää aikaisemman historian ja siitä mieleen nousevien muistojen avulla.
- Tavoitteena on lisätä kykyä tunnistaa, ymmärtää ja käsitellä omia tunteita, sisäisiä ristiriitoja ja ongelmia niin, että sisäinen kasvu ja sopeutuminen eri elämäntilanteissa olisivat onnistuneita.
Kognitiivis-analyyttinen psykoterapia (KAT)
- Tarkastelun kohteena ja ymmärryksen lähteenä on ihmisen käymä sisäinen vuoropuhelu suhteessa elämään, ihmisiin ja ympäristöön. Ajatellaan, että historia vaikuttaa vahvasti siihen, millaista tämä dialogi on.
- Itsehavainnoinnin kehittyminen avaa potilaalle mahdollisuuden tietoisempiin valintoihin ja muutokseen.
- Keskustelun rinnalla voidaan käyttää kirjallisia, kuvallisia, toiminnallisia tai mielikuvatekniikoita.
Ratkaisukeskeinen psykoterapia
- Tulevaisuuteen suuntautunut ja voimavaroihin keskittyvä psykoterapiamuoto.
- Pulmia ratkaistaan suuntautumalla vaikeuksista kohti toiveita ja tulevaisuutta.
- Pyritään hyödyntämään asiakkaan omia ideoita, vahvuuksia ja taitoja.
- Tarkasteltaviin asioihin etsitään myönteisiä näkökulmia ja asiakasta autetaan kokeilemaan uusia, luovia keinoja edetä elämässään toivomaansa suuntaan.
Perheterapia
- Perheterapia on keino tutkia, ymmärtää ja hoitaa perheen sisäisessä vuorovaikutuksessa ja yksityisillä perheenjäsenillä esiintyviä häiriöitä ja niiden aiheuttamaa kärsimystä.
Ryhmäterapia
- Ryhmäpsykoterapia perustuu ajatuksen siitä, että ryhmä tarjoaa mahdollisuuksia tarkastella ryhmätilanteessa ilmeneviä asioita ja hyödyntää niitä psyykkisessä muutoksessa.
Lähteet: Mielenterveystalo: Millaista psykoterapiaa, Mielenterveystalo: Psykoterapia
2. Kannattaako hoitavan tahon suositusta terapiamuodosta noudattaa aina?
– Hoitavan tahon suositus ei ole kiveen kirjoitettu, joskin kriisi- ja traumatilanteissa suosittelen noudattamaan suositusta hakeutua juuri näihin ongelmiin erikoistuneeseen kriisi- tai traumaterapiaan.
Mutta jos kyse ei ole kriisistä tai traumasta ja jokin muu kuin hoitavan tason suosittelema terapia kuulostaa siltä, että siitä voisi olla itselle eniten apua, kannattaa kyseisen viitekehyksen terapeutin kanssa sopia tutustumiskäynti.
Lue myös:
Onko sinulla tunnistamaton trauma? Traumaryhmiä vetänyt Marko Kilpi vastaa 10 kysymykseen traumaterapiasta
Psykoterapeutti Maaret Kallio: ”Kesän parisuhdekriisit näkyvät ruuhkana vastaanotolla”
Nämä ovat suomalaisten yleisimmät syyt mennä pariterapiaan
3. Mikä eri terapiasuuntauksista on kaikista suosituin?
– Kognitiivinen psykoterapia on ehdottomasti kaikista yleisimmin suositeltu. Sitä on tutkittu runsaasti, minkä takia siitä tiedetään paljon. Toisaalta aika monet psykoterapiat ovat tällä hetkellä hyvin integratiivisia, eli niissä yhdistetään teoriaa ja menetelmiä useasta eri psykoterapiasuuntauksesta.
Eri terapiamuodot ovat tutustumisen arvoisia erityisesti silloin, jos terapiaan menee ilman Kela-korvausta.
4. Voiko itselle väärän terapiasuuntauksen valitsemisesta olla haittaa?
– Terapeutti saattaa olla väärä tai asiakas saattaa olla kyseiselle terapeutille väärä, mikä tarkoittaa sitä, että yhteistä säveltä ei löydy. Tällöin kannattaa vaihtaa terapeuttia. En kuitenkaan usko, että ammattilaisen antamasta psykoterapiasta on ikinä haittaa.
Moni terapiaa aloittava käy ennen varsinaista terapiasuhteen solmimista tutustumiskäynnillä, jonka aikana voi arvioida terapiamuodon ja terapeutin sopivuutta itselle. On tärkeää, että tutustumiskäynnillä tulee tunne, että sekä terapiamuoto että terapeutti on itselle oikea.
5. Eri terapiamuodot puntarissa: kuinka suuri merkitys terapiasuuntauksella on terapian onnistumisessa?
– Tiedetään, että kaikista tärkein asia terapiassa on asiakkaan ja terapeutin välinen suhde, allianssi. Koulutuksen ja perehtyneisyyden lisäksi tärkeää on siis terapeutin ja asiakkaan yhteensopivuus. Periaatteessa sillä viitekehyksellä, joka terapeutilla on, ei ole niin suurta merkitystä.
Terapeuttia valitessa on hyvä miettiä, voisiko kyseinen terapeutti olla juuri se, jolle kerron kaikista kipeimmätkin asiani. Luottamuksen syntyminen tutustumiskäynnin aikana on hyvin merkityksellinen asia. Terapeutin ja asiakkaan välinen luottamussuhde on nimittäin kaikista ratkaisevin asia koko terapian ajan.
Lue lisää aiheesta Kaksplussasta: Lapsella on aikuista suurempi riski traumatisoitua kriisissä – milloin tarvitaan ammattiapua?
Lue lisää:
Hyvä psykoterapeutti on luotettava ja empaattinen – mutta voiko omasta psykoterapeutista tulla liian läheinen?
Psykoterapiassa käsitellään rankkojakin aiheita – saako terapeutti liikuttua tai näyttää tunteitaan?
