Taas se teki sen! Verenpaine nousee ärtymyksestä, keho lämpenee voimakkaasti ja kaikki aistisi virittyvät teräviksi. Vihan tunne valtaa kehosi. Jäät kuitenkin empimään, voitko näyttää todelliset tunteesi.
– Kyllä voit ja kannattaakin. Joskus on tosin syytä ottaa ensin pieni ’time out’, jotta keho ehtii hetken rauhoittua, kannustaa psykologi ja psykoterapeutti Inna Kinnunen.
Vihan tunne on yksi kuudesta perustunteestamme surun, pelon, ilon, inhon ja hämmästyksen lisäksi. Viha on voimakas ja vaativa tunne, jonka kanssa elämisessä meillä on asiantuntijan mukaan usein paljon parannettavaa.
Vihalla on monia erilaisia sävyjä. Aina ei tarvitse kiehua raivosta ollakseen vihainen. Vihan tunne voi olla myös ärtymystä, pahantuulisuutta, kiukkua, suuttumusta, harmia, raivoa, vimmastusta tai tulistumista.
– Viha on kuin aalto. Se tulee ja menee, Kinnunen sanoo.
Jotta viha ei jäisi kalvamaan mieltä ja aiheuttaisi pitkäaikaista vihamielisyyttä, kannattaa esiin nousseiden tunteiden taustalla olevat asiat pyrkiä käsittelemään. Hallitsemattoman vihan vallassa voi nimittäin tulla loukanneeksi, satuttaneeksi, alistaneeksi tai kiusanneeksi muita.
”Viha on kuin aalto. Se tulee ja menee.”
Mainettaan parempi
Vihan tunteen laukaisee tunne uhasta. Koettu uhka voi liittyä periaatteessa mihin tahansa, esimerkiksi itseen tai läheiseen ihmiseen, asemaan tai statukseen. Uhkatilanteesta selviytymisen kannalta viha onkin tärkeä tunne.
– Jos et suutu, mikään ei muutu, Kinnunen summaa.
Viha auttaa meitä lähestymään uhkaavaa asiaa. Jos luolamiehille viha tarkoitti selviytymistä omaan tai perheen henkeen ja terveyteen liittyvästä uhkatilanteesta, niin nykyihmisille se voi tarkoittaa esimerkiksi kykyä asettaa omia rajoja.
Vihan tunne laukeaa usein sellaisissa tilanteissa, joissa ihminen kokee jonkun asian uhkaavan itseään.
Kunnolla kuohahtaessaan viha voi herättää voimakkaitakin fyysisiä ja psyykkisiä tunteita. Fyysisesti viha virittää kehoa: se saa lihakset jännittymään, kehon lämpenemään sekä verenpaineen ja noradrenaliinin nousemaan.
Vihan tunteeseen liittyy voimakas tunne siitä, että ”minä olen oikeassa”. Vihaisena syyttävä sormi osoittaa usein muihin. Vihainen mieli ajatteleekin usein ”maksan samalla mitalla takaisin”.
Miten vihan tunne otetaan haltuun?
Jokaisella on oikeus olla vihainen ja tunteen kanssa olisi hyvä oppia elämään.
Ensimmäinen askel on hyväksyä ja tulla tietoiseksi omista tunteistaan. On tärkeää oppia myöntämään itselleen olevansa vihainen, silloin kun sitä on.
Pahimmassa tunnekuohussa pieni etäisyys vihan tunnetta nostattavaan asiaan tai ihmiseen saattaa tehdä hyvää. Esimerkiksi, jos suurimmassa tunnekuohussa haukkuu, nimittelee tai väheksyy riidan toista osapuolta, voi toinen mennä lukkoon ja asettua puolustuskannalle. Tällainen asetelma johtaa nopeasti umpikujaan.
Rauhoittumisessa auttaa, kun ankkuroi omat ajatuksensa johonkin aivan muuhun ja hengittää pari kertaa rauhallisesti syvään.
– Voi vaikka katsoa ympärilleen ja havainnoida, miten erilaisia kampauksia ihmisillä on juuri tässä hetkessä, Kinnunen konkretisoi.
Kun keho ja ajatukset rauhoittuvat, on helpompi ajatella ja miettiä, mitä vihan tunne itselle merkitsee. Onko asia todella niin tärkeä, että siitä kannattaa pitää melua?
– Jos tiedät, ettet tule enää koskaan tapaamaan vihan tunteen laukaissutta henkilöä, voit pohtia, onko järkevää lähteä purkamaan vihaa hänelle, Kinnunen sanoo.
Sen sijaan, jos toisen ihmisen toiminta esimerkiksi parisuhteessa tai työpaikalla ärsyttää, kannustaa Kinnunen ilmaisemaan vaikeatkin tunteet rehellisesti mutta asiallisesti.
– Vihan tunteen aiheuttanut asia kannattaa tuoda esille, Kinnunen neuvoo.
Lue myös:
Narsisti työpaikalla – näin tulet toimeen myrkyllisen työkaverin kanssa