Sovellettu rentoutus on itsehallintamenetelmä, jossa rentoutumistaidon hyödyntäminen viedään pidemmälle kuin missään perinteisessä menetelmässä.
Sovelletun rentoutuksen avulla opetellaan käytännön tilanteisiin sovellettava rentoutumistaito. Sen jälkeen rentoutumisen voi saavuttaa 30 sekunnissa, tarvittaessa jopa silmät auki, istuen tai seisten, vakuuttaa professori Martti Tuomisto, sovelletun rentoutuksen pioneeri.
Sovellettua rentoutusta on käytetty onnistuneesti muun muassa erilaisten fobioiden, paniikkihäiriön, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön, jännityspäänsäryn, migreenin, selkäkipujen, epilepsian ja tinnituksen hoidossa.
Sovellettua rentoutusta voidaan käyttää myös stressioireiden ja työuupumuksen ehkäisyyn. Lisäksi sillä voidaan parantaa unen laatua ja lievittää väsymystä.
Sovellettu rentoutus vaatii harjoittelua opettajan johdolla
Viisivaiheisen itsehallintamenetelmän opettelu vaatii aluksi paneutumista ja huolellista harjoittelua. Mitä enemmän harjoittelee, sitä paremmaksi tulee.
Sovelletun rentoutuksen harjoittelu aloitetaan istuen. Ei maaten, koska tarkoituksena on opetella heti alusta asti rentoutumistaito, jota voidaan soveltaa myös normaalissa elämässä. Harjoittelu voi kestää tässä progressiivisen rentoutuksen vaiheessa yli 20 minuuttia. Ensimmäisessä vaiheessa jännitetään ja rentoutetaan kaikki kehon lihakset vuorotellen rentoutusosan kestäessä vähän pidempään kuin jännityksen.
– Rentoutuminen on kehon reaktio. Se on kehollinen taito. Mieli tulee siihen mukaan kehon kautta. Kun se taito opitaan, se koskee koko ihmistä. Rentoutumistaitoa voi käyttää hieman kuten hampaiden pesua. Kun sen taidon kerran oppii, taito automatisoituu ja sitä voi käyttää tarvittaessa, Tuomisto kuvailee.
Kun ensimmäinen vaihe on käyty läpi ja taidot ovat hallussa, harjoittelussa voidaan siirtyä eteenpäin. Lyhytrentoutus ja vihjerentoutus ovat sovelletun rentoutuksen välivaiheita, joiden aikana ihminen hiljalleen oppii käyttämään uutta taitoaan myös päivittäisessä elämässä. Samalla rentoutumisaika lyhenee.
Lyhytrentoutuksessa, menetelmän toisessa vaiheessa, harjoittelua jatketaan kuten ensimmäisessä vaiheessa, mutta ilman kehon jännittämistä. Kolmannessa vaiheessa, vihjerentoutuksessa, opetellaan hengittämään oikein. Erillisrentoutuksessa ja pikarentoutuksessa pyritään jo soveltamaan rentoutustaitoa erilaisiin arkielämän aktiviteetteihin.
Viimeisessä eli pikarentoutusvaiheessa ihminen osaa opittujen taitojen avulla rentoutua jo alle minuutissa.
Koska sovellettu rentoutus on kuin autolla ajamisen opettelua, siihen tarvitaan myös hyvä opettaja. Tuomisto ei suosittele sovelletun rentoutuksen harjoittelemista ilman asiantuntijan apua ja ohjausta.
Sovellettu rentoutus on kuin autolla ajaminen. Kun sen kerran oppii hyvin, sen osaa aina.
Rentoutuminen on stressin ennaltaehkäisyssä arvokas taito
Sovellettua rentoutusta ei käytetä yleensä mielenterveys- tai terveysongelmien hoidossa yksinään, vaan se on osa hoitokokonaisuutta. Sen sijaan itsenäisenä stressiä ennaltaehkäisevänä taitona sovellettu rentoutus toimii hyvin. Sitä voidaan käyttää myös stressistä palautumiseen ja tasapainon ylläpitämiseen.
– Rentoutus on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti omaan elämään. Menetelmässä korostuu tietoinen läsnäolo. Kaikki jännitys ja stressi ovat opittua tai hankittua, tai sitten tilanteen sanelemaa pakkoa. Jos elämäntyyli on muuttunut stressaavaksi, se täytyy palauttaa tietoisesti, Tuomisto sanoo.
”Kaikki jännitys ja stressi ovat opittua tai hankittua, tai sitten tilanteen sanelemaa pakkoa.”
– Ihminen ei voi rentoutua, jos hän ei ole asennoitunut tilanteeseen oikein. On tärkeää oppia hyväksymään tilanne, jossa on, muuten ei voi rentoutua, Tuomisto jatkaa.
Tuomisto pitää ristiriitaisena sitä, että monet ihmiset pitävät terveyttä tärkeänä asiana elämässä, mutta priorisoivat kuitenkin kaikkea muuta.
– Kysymys on paljon myös elämänarvoista. Mitä ihminen pitää tärkeänä elämässä? Ei voi harjoitella rentoutumista, jos ei ole valmis satsaamaan siihen.