Burnout eli työuupumus tarkoittaa, että on suorittanut yli voimiensa. Terveyskirjaston määritelmän mukaan se on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvä häiriötila, jolle on ominaista uupumusasteinen väsymys, kognitiiviset vaikeudet, kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto.
Hektisessä ajassamme niin käy monelle. Myös monet julkisuudesta tutut suomalaiset ovat kokeneet burnoutin tai käyneet lähellä sitä ja kertoneet asiasta julkisuudessa. Hyvä uutinen on, että työuupumuksesta voi selviytyä.
Mitä keinoja julkisuudesta tutut henkilöt ovat käyttäneet burnoutin selättämisessä?
Ainakin näitä:
Saija Tuupanen: ”Olen lempeämpi itseäni kohtaan”
Kun laulaja Saija Tuupanen, 41, kruunattiin tangokuningattareksi vuonna 2003, hän veti seuraavan vuoden aikana 265 keikkaa. Työntekoa olivat leimanneet ankarat ajatukset: Pitäisi jaksaa enemmän. Itselläni ei niin väliä, kunhan muilla on hyvä olla.
”Olin kiltti tyttö, joka halusi olla aina vaan parempi ja parempi”, Saija pohtii Kotilääkärin haastattelussa vuonna 2022.
Kun kyyneleet alkoivat 22-vuotiaana valua kesken lavakeikan, Saija ymmärsi tarvitsevansa apua. Sitä löytyi psykoterapiasta, jonka hän aloitti vuonna 2006 ja joka jatkui vuoden ajan. Siellä valkeni moni asia, muun muassa juurisyyt uupumukselle eli ala-asteen kiusaamiskokemuksista ja yläasteella puhjenneesta syömishäiriöstä kummunnut huono itsetunto.
Vuonna 2015 työuupumus nosti jälleen päätään tiukan työtahdin ja parisuhdeongelmien seurauksena. Uupumus oireili tällä kertaa myös paniikkihäiriönä. Psykoterapia auttoi toistamiseen, ja siellä syntyi tärkeä oivallus:
”Sitä haluaa aina olla parhaimmillaan. Mutta terapian ansiosta tunnistan tämän puolen itsessäni ja hyväksyn sen. En enää ruoski itseäni epäonnistumisista, vaan olen itseäni kohtaan lempeämpi”, Saija pohtii Kotilääkärissä.
Apua uupumuksen aiheuttamaan ahdistukseen ja paniikkiin on löytynyt myös luonnosta. Psykoterapiassa opittu mielikuvaharjoittelu rauhoittaa ajatuksia, kun ahdistava tunne iskee. Sen torjumisessa auttaa, kun palauttaa mieleensä kotiseudun Pohjois-Karjalan metsien rauhan ja tuoksun, Saija kertoo.
Lue myös: Tältä lapsettomuus tuntuu – näin 5 tunnettua naista kuvailee
Minna Rytisalo: ”Uupumisesta toipuminen ei ole sankaritarina”
Kirjailija Minna Rytisalon, 50, burnout kehittyi työuupumukselle ominaisesti vaivihkaa. Lukiossa äidinkielen opettajana työskennelleen Minnan toinen romaani Rouva C ilmestyi vuonna 2018, ja uutta romaania odoteltiin. Sitä ei kuitenkaan kuulunut.
”Rouva C:n jälkeen en jaksanut kirjoittaa”, Minna kertoo Annan haastattelussa vuonna 2023.
Minna kyllä rakasti opettajantyötään, mutta oli alkanut uupua siinä. Energiaa mihinkään ylimääräiseen ollut.
”Uupunut tekee työnsä, koska ne ovat tärkeitä. Mutta työpäivän jälkeen en jaksanut tehdä mitään. Yhden kokonaisen talven makasin illat sohvalla, en jaksanut lähteä edes kävelylle. Vapaa-aika meni voimien keräilyyn.”
Koronavuodet ja koulumaailman muutokset pahensivat tilannetta. Lopulta Minnaa alkoi jännittää mennä luokkaan.
Tilanne alkoi purkautua, kun Minna jäi vuonna 2021 virkavapaalle kirjoittamaan uutta romaania. Virkavapaan aikana kirkastui päätös irtisanoutua opettajan työstä.
Toipuakseen Minna on ottanut vastaan kaiken tarjotun avun. Hän on osallistunut Kelan kuntoutukseen ja käynyt terapiassa. Ne ovat auttaneet uupumuksen selättämisessä ja uuteen elämänvaiheeseen siirtymisessä.
”Mutta en halua, että uupumisesta toipumisesta puhutaan sankaritarinana. Vaikka voin nyt monin tavoin paremmin kuin aiemmin, luulen, että uupumiseen johtanut asia ei häviä koskaan. Kun innostun jostakin, liekki palaa kuumana ja kirkkaana. Minun on selvästi opeteltava tutkimaan voimavarojani silloin, kun niitä vielä tuntuu riittävän”, Minna pohtii Annan haastattelussa.
Jaakko Saariluoma: ”Olen oppinut stressinpurkutaitoja”
Stand up -koomikko Jaakko Saariluoma, 56, tunnustautuu Kotilääkärin haastattelussa ajankäyttöoptimistiksi, jonka haasteena on ajanhallinta. Täyteen ahdetut päivät ovat aiheuttaneet hänelle kohonnutta verenpainetta, stressiä ja uniongelmia.
”Olen keikkunut burnoutin rajamailla”, Jaakko kertoo Kotilääkärin haastattelussa vuonna 2022.
Toimivaksi ratkaisuksi sekä ajanhallintaongelmiin että uhkaavaan uupumukseen on osoittautunut käsillä tekeminen ja puuhastelu.
”Olen opetellut stressinpurkutapoja. Parasta lepoa minulle on tehdä jotain käsilläni: pilkkoa vihanneksia, haravoida pihaa, korjata polkupyörää, maalata seinää, puunata purjevenettä tai lajitella muttereita työkalupakkiini”, Jaakko kertoo.
Puuhastelulla on rauhoittava vaikutus:
”Mieleni rauhoittuu, kun saan tehdä jotain konkreettista. Se on vastapainoa työlleni, joka on usein kuin ilmaan piirtelyä.”
Tärkeää puuhastelussa on, ettei siinä ole aikatauluja, ja tekeminen pysyy rentona. Lisäksi Jaakko paljastaa Kotilääkärin haastattelussa vielä erään rauhoittavan tekijän elämässään, kotikirjaston.
”Olen kunnostanut yhden huoneen kotonamme kirjastoksi. Se on minulle levon tyyssija, kuin kirkko. Sunnuntaiaamuisin istahdan valtavaan nahkaiseen laiskanlinnaani, nostan jalkani rahin päälle ja luen kirjaa.”
Erika Vikman: ”Vain elämää oli kuin parantola”
Laulaja Erika Vikmanin, 31, kroppa alkoi reagoida stressiin oudoilla kohtauksilla viisi vuotta sitten. Ensimmäinen kohtaus tuli auton ratissa: sydän hakkasi, kädet puutuivat. 15-vuotiaana keikkailun aloittanut ja vuonna 2016 Tangokuningatar-tittelin voittanut nuori nainen oli tottunut polttamaan kynttilää molemmista päistä.
”Pitkään kuvittelin olevani kuolematon”, Erika kertoo Annan haastattelussa vuonna 2022.
Lääkärissä kohtaus paljastui paniikkihäiriöksi, jonka oli laukaissut pitkään jatkunut ylikuormittuminen. Kohtaukset jatkuivat pari vuotta, ja mukaan tuli muutakin oireilua: painavaa väsymystä, alakuloa, flunssakierrettä.
”Olin alakuloinen ja hiljainen, silmistäni oli kadonnut palo. Synkkänä mietin, olenko tarpeeksi vahva tähän ammattiin”, Erika kuvaa.
Hän oli lupautunut mukaan vuoden 2022 Vain elämää -ohjelmaan ja odotti kuvauksia hermostuneena ja epäili, riittäisivätkö voimat.
Toisin kuitenkin kävi: ohjelman kuvaukset osoittautuivat eräänlaiseksi parantolaksi.
”Kolmen tunnin mittainen lounas oli kuin vertaistuki-istunto, sitä seurasi iltapäivän toimintaterapiatuokio ja illalla vielä neljän tunnin ryhmäterapia. Päätin, että juhliminen jää tauolle ja keskityn pitämään itsestäni huolta”, Erika kertoo Annassa.
Lue myös Kotiliesi.fi: Voit olla työuupunut, vaikka et olisi väsynyt – dosentti listaa 8 oiretta, jotka on syytä ottaa vakavasti
Jarno Laasala: ”Opettelin itsemyötätuntoa”
Duudsoneista tutulle Jarno Laasalalle, 44, burnout on ollut vain yksi elämässä kohdatuista koettelemuksista. Samoihin aikoihin uupumuksen kanssa hän on käynyt läpi ihosyövän ja avioeron.
Niiden kautta hän on oppinut hyväksymään oman riittämättömyytensä ja sen, että voi olla myös heikko ja rikki.
Pitkään Jarno piiskasi itseään eteenpäin työelämässä. Koko ajan piti saada jotakin lisää: uusia tv-ohjelmia, faneja, keikkoja, palkintoja. Jälkeen päin hän ymmärsi, että burnout teki tuloaan pitkään.
”Energiaa työhön ei enää ollut, jokin palo oli sammunut. En vain millään halunnut hyväksyä sitä. Yritin huilata ja delegoin vastuuta muille”, hän kertoo Annan haastattelussa vuonna 2020.
Ratkaisu löytyi muutoksesta ajattelussa: Viime vuosina Jarno on opetellut uudenlaista suhtautumista elämään ja itsemyötätuntoa.
”Rohkeutta ei ole padota tunteitaan sisälle, rohkeutta on päästää ne ulos. Silloin ne eivät enää ahdista ja kuormita. Enää ei tarvitse esittää menestyjää. Voin olla se, mikä olen. Poika Seinäjoelta”, Jarno sanoo.
Kristiina Kekäläinen: ”Ymmärsin pysähtyä”
Urheilutoimittaja Kristiina Kekäläinen koki työuupumuksen reilu viisi vuotta sitten. Hän kertoo kokemuksestaan Annan haastattelussa vuonna 2023:
”Olin tehnyt puolentoista vuoden ajan valtavasti töitä. Työnkuvani oli muuttunut ja olin siirtynyt urheilutoimittajasta tuottajaksi. Samoihin aikoihin innostuimme Mikon kanssa harrastamaan yhdessä triathlonia. Heräsin aamulla treenaamaan, kun muut nukkuivat. Hoidin työasioita vielä iltamyöhään ja unet jäivät lyhyiksi.”
Kristiina oli itkuinen ja ahdistunut ja kärsi uniongelmista. Myös koppa alkoi oireilla sairastelukierteen muodossa. Hänet tutkittiin päästä varpaisiin, mutta fyysistä vikaa ei löytynyt. Työterveyslääkärin mukaan oireet viittasivat työuupumukseen.
”Minun oli pakko pysähtyä. Ei ollut muita vaihtoehtoja”, Kristiina kertoo Annassa.
”Olin viisi viikkoa sairauslomalla ja pidin päälle kesäloman. Rauhoituttuani oireeni lievenivät hiljalleen.”
Pysähtyminen on tuonut paljon hyvää:
”Nyt olen tyytyväinen, että minun oli pakko hiljentää tahtiani. Sen jälkeen olen lakannut suorittamasta omaa elämääni ja perheemme arkea. Työasioissakin olen järkevöittänyt touhuani enkä enää viimeisenä illalla ja ensimmäisenä aamulla lue sähköpostejani. Saatan myös kiepsahtaa sohvalle lasten kanssa katsomaan Selviytyjiä, vaikka olin suunnitellut meneväni uimahallille treenaamaan.”
