Hyvän psykoterapeutin vastaanotolle voi kantaa ihan kaikki mieltä painavat asiat. Psykoterapeutti auttaa suhtautumaan huoliin ja itseen uudella tavalla. Parhaassa tapauksessa terapia eheyttää ja lisää empatiaa niin itseä kuin muitakin kohtaan.
Aina näin ei kuitenkaan käy.
– Epäpätevän terapeutin luona tuhlaa aikansa ja rahansa. Pahimmassa tapauksessa hoito voi aiheuttaa lisähämmennystä ja ahdistusta, sanoo Psykologiliiton puheenjohtaja Tuomo Tikkanen.
”Viitisen vuotta sitten tarvitsin apua riitaisaan avioerooni. Muutama ystäväni suositteli minulle terapeuttia, jonka luona he olivat käyneet ja jolta he olivat saaneet paljon apua elämäntilanteeseensa. Terapeutin prosessi oli kuulemma nopeampi ja hyvin erilainen kuin perinteisten terapeuttien. Terapeutti haastoi asiakastaan, antoi konkreettisia neuvoja sekä otti suoraan kantaa tämän ongelmiin ja sai kuulemma tällä tavalla aikaan hyviä tuloksia. Aloin käydä kyseisellä terapeutilla. Jo ensimmäisellä käynnillä hän oli aivan varma, että avioliittoni ongelmat johtuivat vanhempieni parisuhteesta. Kävimme lapsuuttani läpi vaikka kuinka paljon. Käyntien jälkeen minulla oli epämiellyttävä ja raskas olo. Kaikki oli revitty auki ihan liian nopeasti. Aloin miettiä terapian mielekkyyttä. Olin myös jäänyt eron jälkeen pienen lapseni yksinhuoltajaksi, minkä takia jouduin muutaman kerran perumaan terapiakäynnin. En yksinkertaisesti ehtinyt paikalle. Siitä tuli hirveästi nuhteluita. Terapeutti huomautti minulle, että ehtisin paikalle, jos oikeasti olisin motivoitunut. Kun kävimme eräällä terapiakäynnillä miessuhteitani läpi, kerroin terapeutille avioliittoni aikaisesta lyhyestä syrjähypystä myöskin tahollaan naimisissa olleen miehen kanssa. Puhuin miehestä hänen nimellään, ja kävi ilmi, että terapeutti tunsi hänet. ’Sehän on ihan huithapeli koko tyyppi’, hän tokaisi ja kertoi, että tämä varattu mies oli aikoinaan ollut hänen asiakkaanaan. Ensin olin helpottunut, että joku muukin huomasi varatun miehen raivostuttavat puolet ja vahvisti ajatuksiani hänestä sekä siitä, että suhteella ei ollut tulevaisuutta. Mutta kun istunnon jälkeen pääsin kotiin, havahduin. Mitä juuri äsken tapahtui? Miten terapeutti saattoi rikkoa vaitiolovelvollisuutensa niin törkeästi! Kyseenalaistin terapiaa enemmän ja enemmän. En luottanut terapeuttiin. Mistä tiesin, mitä juttuja hän kertoi minusta eteenpäin? Terapiassakin aloin pohtia ääneen, onko sitä järkeä jatkaa – ihan senkin takia, että jouduin niin usein perumaan sen. Terapeutti alkoi maalailla erilaisia uhkakuvia siitä, miten oli käynyt niille, jotka eivät kestäneet toimintansa peilaamista ja olivat keskeyttäneet terapian. Jätin terapian kesken.”40-vuotias nainen haki apua erokriisiinsä – ”En luottanut terapeuttiini”
Terapiassa ollaan tekemisissä niin herkkien asioiden kanssa, että on todellakin väliä sillä, millaisen terapeutin valitsee.
Tuomo Tikkasella on tarkka käsitys siitä, millainen on hyvä psykoterapeutti:
– Hän on hyvin koulutettu ja hänen kanssaan asiakkaalle tulee olo, että tässä on luotettava ja hyvin kommunikoiva ihminen, jonka kanssa voin sopia terapiastani sekä sen tavoitteista.
Tikkasen mielestä terapeutille plussaa on myös elämänkokemus.
Entä milloin on syytä epäillä, että terapeutti ei ole se oikea? Tai edes pätevä? Tikkasen mukaan hälytyskellojen pitäisi soida ainakin seuraavissa tapauksissa:
1. Ensivaikutelma on huono
Ensivaikutelman merkitystä ei kannata väheksyä.
Tikkanen sanoo, että psykoterapiaprosessi alkaa yleensä muutaman arviointikerran jälkeen. Niistä kannattaa ottaa kaikki irti.
– Arvioinnilla tarkoitan molemminpuolista arviointia. Sitä, että myös asiakas arvioi, onko tämä henkilö sellainen, että hänen kommunikaatiotavastaan ja tyylistään olisi minulle apua. Ja haluanko jakaa asioita juuri hänen kanssaan.
– On kamalaa, jos asiakkaalle tulee tunne, että terapeutilta joutuu salaamaan jotakin!
Tikkasen mielestä huono ensivaikutelma kannattaa ottaa todesta.
– Hienoilla tutkinnoilla ei ole mitään merkitystä, jos yhteistyö ei toimi.
Kuntien terveyspalveluissa valinnanvapautta ei välttämättä ole. Aina psykoterapiapalveluita ei ole edes tarjolla.
Lue lisää onnistuneesta terapiasta: Pamela Tola: “Yllätyin terapian voimasta”
2. Puhut terapeuttisi kanssa vain niitä näitä
Aina asiakas-terapeuttisuhde ei toimi hyvän alunkaan jälkeen.
Mikäli hoito ei tunnu etenevän ja terapeutin kanssa puhuu vain niitä näitä, asia kannattaa ottaa puheeksi terapeutin kanssa.
– Voi vaikka sanoa, että minulla on nyt sellainen tunne, ettei asia etene. Terapeutilta voi kysyä, olemmeko vain jumiutuneet tähän asiaan vai olemmeko kokonaan harhautuneet puhumasta asioista, jotka auttaisivat minua.
Reaktio tällaiseen kysymykseen paljastaa Tikkasen mielestä paljon terapeutin ammattimaisuudesta:
– Ammattimainen terapeutti antaa kritiikkiin asiallisen vastauksen.
Mutta entä jos terapia tuntuu pahalta? Ihmisellä on taipumus vastustaa asioita, jotka vaativat psyykkistä vaivannäköä. Mistä siis tietää, onko kyseessä prosessiin kuuluva vastustus vai se, ettei terapeutti ole oikeanlainen?
– Kun puhutaan herkistä ja aroista asioista, voi tulla tunne, että terapia on helpompi jättää kesken. Yleensä, kun käsitellään häpeän, syyllisyyden ja pettymyksen tunteita, ollaan ytimessä, eikä terapiaa pidä ainakaan silloin lopettaa.
Lue lisää vaikeista tunteista: Kannatko jatkuvaa vihaa ja pettymystä – näin vapaudut katkeruudesta
3. Terapeuttia ei mainita Valviran rekisterissä
On terapeutteja ja terapeutteja. Osa ammattinimikkeistä on suojattuja eli niiden käyttäjiltä vaaditaan tietyt opinnot tai tietyn tutkinnon suorittaminen. Osaa nimikkeistä saa käyttää kuka tahansa sellaiseksi julistautuva. Esimerkiksi psykoterapeutti on suojattu nimike, yksilöterapeutti sen sijaan ei ole.
– Terapeutti-nimike ei ole tae yhtään mistään, Tikkanen sanoo.
Terapeutin nimikkeeseen kannattaa kiinnittää huomiota jo terapeuttia valitessa mutta viimeistään silloin, jos terapeutin ammattitaito epäilyttää.
– Terapeutin nimikesuojaus on helppoa tarkistaa Valviran Terhikki-rekisteristä, joka on verkko-osoitteessa julkiterhikki.valvira.fi.
Psykologi: nimikesuojattu ammatti. Ammattioikeudet myöntää Valvira. Psykologin koulutus kestää noin 5,5 vuotta. Psykologilla on lain edellyttämä vaitiolovelvollisuus ja hän on sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston eli Valviran valvonnan alainen. Potilaalla on oikeus valittaa hoidosta. Psykoterapeutti: nimikesuojattu ammatti. Myös psykoterapeutilla on vaitiolovelvollisuus ja hän on Valviran valvonnan alainen. Psykoterapeutin nimike voidaan antaa ”erityistason” (ET), ”ylemmän erityistason” (YET) tai ”vaativan erityistason” (VET) nimikkeen käytölle. Potilaalla on mahdollisuus valittaa psykoterapeutin hoidosta. Psykiatri: psykiatrian erikoislääkäri, jonka koulutus kestää 12–13 vuotta. Psykologinen neuvoja, life coach, yksilöterapeutti: Nämä nimikkeet eivät ole suojattuja, eikä niitä myöskään valvota. Se taas tarkoittaa sitä, että alalla on hyvin eritasoisia toimijoita. Lähteet: Suomen Psykologiliitto ry, WikipediaTerapiasanasto
4. Et löydä rekisteristä kuin psykoterapeutin tutkinnon
Terhikistä voi tarkistaa myös toisen asian: psykoterapeutin pohjakoulutuksen.
Tikkasen mielestä terapeutilla olisi hyvä olla terveydenhuollon pohjakoulutus, sillä psykoterapiakoulutus on vain täydennyskoulutus.
Jos Valviran rekisteristä käy ilmi, että henkilö on vain psykoterapeutti, hän ei ole peruskoulutukseltaan terveydenhuollon ammattihenkilö.
– Psykoterapeutti voi silloin olla pohjakoulutukseltaan vaikka näyttelijä tai vakuutusvirkailija.
Viime vuodenvaihteessa nimikesuojattujen psykoterapeuttien kokonaismäärä terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterissä oli 6 935. Siihen nähden kanteluita tulee vähän. Esimerkiksi Etelä-Suomen aluehallintovirastoon tuli vuonna 2014 kanteluita ja ilmoituksia psykologeista ja psykoterapeuteista alle kymmenen. Salassapitosäännösten vuoksi tapauksia ei voi avata tarkemmin, mutta ylitarkastaja Henna Pajunen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kertoo, että yleisellä tasolla kantelut ja ilmoitukset koskevat hoidon asianmukaisuutta. Jos asia on vakava tai psykoterapeutti toimii useamman AVI:n alueella, kantelut ja ilmoitukset tulevat valtakunnalliseen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon, Valviraan. Valviran lääkintöneuvos, psykiatri ja psykoterapeutti Markus Henriksson kertoo, että viime vuonna Valvira käsitteli 11 psykoterapeutin toimintaa koskevaa valvonta-asiaa. Tänä vuonna Valviraan on tehty ilmoitus neljästä psykoterapeutista. Valvontalautakunta on kolmen viime vuoden aikana kieltänyt psykoterapeutin ammattinimikkeen käytön kuudesti: näissä tapauksissa psykoterapeutilla on ollut päihdeongelma, muistisairaus tai hän on kohdellut asiakastaan epäasianmukaisesti. Henrikssonin mukaan puuttuminen psykoterapeuttien toimintaan on varsin harvinaista. Suurempi ongelma on hänen mielestään se, ettei potilas saa tarvitsemaansa psykoterapiaa. Ei-laillistetuista terapeuteista valitetaan vieläkin harvemmin. Kilpailu- ja kuluttajavirastosta kerrotaan, että valituksia terapioista ja vaihtoehtohoidoista on tullut lähinnä liittyen laskutukseen. Hoitomuodon kyseenalaistavia valituksia ei ole tullut. Mihin voi valittaa? Psykoterapeuteista ja psykologeista voi valittaa Aluehallintovirastoon. AVI valvoo ja myöntää lupia sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisille toimijoille. Vaihtoehtohoitoja kukaan ei valvo, mutta niistä voi valittaa Kilpailu- ja kuluttajavirastoon. Näihin hoitoihin luetaan muun muassa osteopatia, jäsenkorjaus, kiinalainen lääketiede ja vyöhyketerapia. Osa näiden alojen harjoittajista toimii yhteistyössä lääkäreiden kanssa. Vaihtoehtohoitoihin kuuluu kuitenkin muutakin life coachingista enkeli- ja yksisarvishoitoihin.Terapeuteista valitetaan harvoin
5. Et löydä terapeutin tutkinnosta lisätietoa
Pitkät koulutukset suorittanut, ammattiaan harjoittava, asiakkaidensa ja kollegoiden luottamusta nauttiva terapeutti ei kätke kynttiläänsä vakan alle.
Jos terapeutin pätevyys mietityttää, kannattaakin katsoa, löytyykö terapeutista ja tämän tutkinnosta mitään tietoa internetistä.
– Jos Valviran rekisterissä tai esimerkiksi terapeutin nettisivuilla ei ole mitään faktaa asiasta, hälytyskellojen tulisi soida.
Psykoterapeuteista ja psykologeista asiakas voi kannella Aluehallintovirastoon eli AVIin. AVI myöntää lupia sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisille toimijoille ja valvoo toimintaa. Vaihtoehtohoitoja ei valvo kukaan. Mikäli asiakas haluaa valittaa saamastaan hoidosta, valituksen voi tehdä Kilpailu- ja kuluttajavirastoon. Vaihtoehtohoitoihin luetaan muun muassa osteopatia, jäsenkorjaus, kiinalainen lääketiede ja vyöhyketerapia. Osa näiden alojen harjoittajista toimii yhteistyössä lääkäreiden kanssa. Vaihtoehtohoitoihin kuuluu kuitenkin paljon muutakin aina life coachingista enkeli- ja yksisarvishoitoihin.Mihin voi reklamoida?
The post Onko terapiasi ajanhukkaa – näin tunnistat huonon terapeutin appeared first on Anna.fi.