Henkisessä väkivallassa rajanvetäminen väkivallan ja ei-väkivallan välillä on välillä vaikeaa. Haukkuminen on liukuvammin määriteltävissä kuin esimerkiksi fyysinen väkivalta tai seksuaaliväkivalta.
Henkisen väkivallan kokeminen lähisuhteissa on yleistä Suomessa: Tilastokeskuksen mukaan henkistä väkivaltaa on kokenut lähes puolet naisista ja 42 prosenttia miehistä.
Siihen nähden on outoa, että ilmiöstä puhutaan niin vähän, sanoo THL:n erityisasiantuntija Miia Ståhlberg. Hän työskentelee perheväkivallan kysymysten parissa Barnahus-hankkeessa.
– Olisi tärkeä normalisoida henkisestä väkivallasta puhumista, jotta ihmisten olisi helpompi hakea apua. Toivon, että pystyisimme tuomaan asiaa esille ilman, että aihe tuntuu heti kovin latautuneelta.
Itseltään voi kysyä esimerkiksi: Tulenko joskus itse ajattelemattomuuttani tehneeksi henkistä väkivaltaa?
– On tosi rohkeaa, jos tarttuu siihen, että huomaa käyttävänsä itse väkivaltaa. Väkivaltaan liittyy usein se, että se pahenee ajan kanssa. Olisi hyvä reagoida tilanteeseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Väkivalta kumpuaa vaikeista tunteista, mutta aina on myös olemassa vaihtoehtoisia keinoja ilmaista ja työstää näitä tunteita, jos vain on motivoitunut löytämään keinot, Ståhlberg rohkaisee.
Erityisasiantuntija auttaa nyt määrittelemään arkisista tilanteista, onko kyse huonosta käytöksestä vai henkisestä väkivallasta.
Mykkäkoulu voi ylittää henkisen väkivallan rajan
Mykkäkoulu voi kertoa siitä, että ihmisellä on vaikeuksia ilmaista omia kielteisiä tunteitaan riitelyn aikana. Yrität ehkä sanoa puolisollesi: ”Huomaatko, kuinka loukkaantunut ja surullinen olen!”
Jos mykkäkoulun tarkoituksena on satuttaa toista, puhumattomuus voi ylittää henkisen väkivallan rajan. Jos esimerkiksi tietää, että omalle puolisolle on pahinta myrkkyä, kun hänen lähi-ihmisensä sulkee hänet yhteyden ulkopuolelle. Kun käyttää hiljaisuutta tällä tavalla tietoisesti toisen mielen tasapainon horjuttamiseen tai toisen alistamiseen, kyse on henkisestä väkivallasta.
Väkivallaksi lasketaan myös, jos mykkäkoulua käytetään manipuloimisen välineenä tai toisen kontrolloimiseen.
Haukkuminen on aina henkistä väkivaltaa
Oliko se vain lipsautus puolisoltasi? Henkiseksi väkivallaksi ei lasketa, jos sanoo vahingossa jotain, joka nolaa toisen.
Jos kyse oli kuitenkin siitä, että hän sanoi tietoisesti asian, jonka tiesi aiheuttavan häpeää sinussa, syyllistyi hän psyykkiseen vahingoittamiseen eli henkiseen väkivaltaan.
Millainen haukkuminen on henkistä väkivaltaa? Syyttely voidaan laskea
Jos yrittää löytää rajaa siihen, mikä on huonoa käytöstä ja mikä väkivaltaa, voi olla selventävää miettiä, miltä riitely turvallisessa parisuhteessa kuulostaisi: silloin painopiste ei ehkä olisi syyttelyssä ja sä-lauseissa, vaan omien tuntemusten kertomisessa: ”Musta tuntuu tältä, kun sanot noin…”
Kun riidellään rakentavasti, idea on, että sanoitetaan auki omia tunteita sen sijaan, että keskitytään syyttämään toista hänen tekemisistään tai tekemättä jättämisistään.
Lähisuhteissa on tosi tärkeää, että arvostetaan puolin ja toisin. Jos toinen sanookin: ”Sä ällötät”, viesti on ihan vastakkainen. Pilkkaaminen ja haukkuminen on aina henkistä väkivaltaa. Myös syyttely voidaan laskea henkiseksi väkivallaksi, jos toisella on käytössä jatkuva toimintamalli, jolla hän yrittää heikentää kohteen luottamusta itseensä.
Erolla uhkailu voi olla vallankäyttöä ja henkistä väkivaltaa
Onko tässä kyse yksinkertaisesti siitä, että riidan hetkellä eroajatukset usein pyörivät mielessä, koska toinen ärsyttää? Silloin kyse ei ole henkisestä väkivallasta.
Vai onko kyse vallankäytöstä? Aiheuttaako erouhkailu toisessa sen, että hän ei voi olla enää tasavertaisesti riidoissanne, vaan hänen pitää varoa, mitä hän sanoo? Tällöin puhutaan henkisestä väkivallasta.
Henkinen väkivalta voi ulottua vanhemmista lapsiin
On hyvä asia, että lapset oppivat, että kotona saa purkaa tunteita. Mutta riitelyn pitää olla aina sellaista, että ilmapiiri pysyy psykologisesti turvallisen puolella. Ketään perheenjäsentä ei saa pelottaa erimielisyyksien aikana. Lapset ovat taitavia aistimaan vanhempien tunnetiloja – myös pelkoa.
Jos lapset kokevat turvattomuutta riitelyn aikana, vanhemmat saattavat syyllistyä henkiseen väkivaltaan. Vanhemman tehtäviin kuuluu auttaa erityisesti pientä lasta hänen tunnesäätelyssään.
Jos vanhempi jättää toistuvasti vastaamatta lapsen emotionaalisiin tarpeisiin (esimerkiksi siksi, koska hän on kiinni riidassa toisen vanhemman kanssa), kyse on laiminlyönnistä, joka lasketaan henkiseksi väkivallaksi.
Ulkonäön haukkuminen on toisen nujertamista
Tämä kuulostaa toisen nujertamiselta, ja silloin kyse on henkisestä väkivallasta. Haukkuminen on henkilön keino vaikuttaa kielteisesti puolisonsa minäkäsitykseen, vaikka parisuhteessa jokaisen toivoisi saavan tuntea arvostusta omana itsenään. Ihmisenä olemisessa on keskeistä, että peilaamme lähimmistä ihmisistä, minkälaisia olemme.
Jos emme saa arvostusta ympäriltämme, se voi olla hyvin haavoittavaa.
Kysyjä pohtii, onko syynä puolison käytökseen ehkä jännitys. Tässä tulee esiin tyypillinen väkivaltaan liittyvä ilmiö: kokija pohtii tekijän tarpeita ja joskus voi käydä niin, että tekijän tarpeisiin keskitytään niin paljon, että kokijalta alkaa hämärtyä, mitkä ovatkaan hänen omat tarpeensa.
Hän pohtii, mikä motiivi ehkä selittää puolison väkivallanteon, ja saattaa alkaa tällä tavalla normalisoida ja selitellä käytöstä, vaikka käytös ei ole ok.
Veikkaus puolison hermoilusta voi osua oikeaan, mutta se ei silti poista sitä faktaa, että puoliso käyttää henkistä väkivaltaa.
Henkistä väkivaltaa on myös muilla tavoin uhkaaminen
Tavaroiden rikkominen on henkistä väkivaltaa, etenkin jos toinen kokee sen uhkaavana.
Miten puolisosi koki tilanteen? Pelottiko häntä?
Lue myös Kotilieden artikkeli: Koti täyttyy tavarasta, mutta puoliso ei karsisi mitään? Tv:stä tuttu ammattijärjestäjä neuvoo – tee näin
Mustasukkaisuus voi muuttua henkiseksi väkivallaksi
Mustasukkaisuuden tunteminen itsessään ei ole henkistä väkivaltaa, mutta jos tunne alkaa ohjata omaa käytöstä, se voi muuttua henkiseksi väkivallaksi.
Esimerkiksi tutkit luvatta puolisosi puhelinta tai alat kontrolloida sitä, mihin hän saa osallistua tai ketä hän saa tavata.
Lue myös: Testaa, oletko mustasukkainen