Ilmassa on paljon pelkoa ja uupumusta, sanoo yksilö- ja pariterapeutti Heli Suutari. Koronavirus pelottaa, ja moni pelkää sitä, miten jaksaa eteenpäin, kun ei tiedä, miten kauan koronan aiheuttama epävarmuus kestää.
– Pelko itsessään on terve tunne. Se suojelee meitä ja auttaa selviytymään, Suutari huomauttaa.
Jotta pelko ei pääsisi hallitsemaan elämää, kannattaa suojata itseään keskittymällä päivittäisiin rutiineihin. Kun epävarmuus ympärillä vain jatkuu, on tärkeää pitää kiinni perusrutiineista, kuten työajoista, säännöllisestä ruokailusta, tauoista sekä riittävästä unesta ja liikunnasta.
– Nyt ei ole oikea hetki vaatia itseltään suuria vaan pikemminkin kannattaa laskea rimaa niin töissä kuin kotonakin.
Paha olo ja ahdistus ovat merkkejä siitä, että olisi pysähdyttävä kuulostelemaan itseään.
– Jos lähtee tukahduttamisen tielle, pelko vain kasvaa. Terveellisintä olisi päästää pelko päivänvaloon ja hyväksyä se, että pelkää. Jo se voi riittää.
Kun koronavirus pelottaa, tee tämä harjoitus
Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten puhuu itselleen. Liika ankaruus ei ole hyväksi, sen sijaan annos lohtua joka päivä kuljettaa eteenpäin.
Suutari neuvoo valitsemaan esimerkiksi oman lohtulauseen, johon voi turvautua. Lohtulause voi olla vaikkapa ”Tämäkin menee ohi” tai ”Ei mitään hätää”.
Tee näin: Kirjoita lohtulauseesi post-it-lapulle ja liimaa lappu näkyvälle paikalle, kuten kylpyhuoneen peiliin. Kun sinua alkaa ahdistaa tai pelottaa, toistele lohtulausettasi mantran omaisesti.
– Pelon hallinnassa tärkeää on keskittyä tähän hetkeen. Pelko kuuluu elämään, emmekä voi hallita kaikkea. Jo sen hyväksyminen voi helpottaa oloa.
Lisää harjoituksia omien voimien vaalimiseen Heli Suutarin Kaikki kääntyy hyväksi -harjoituskirjassa.
Läheisen menettäminen pelottaa
Annan lukijakyselyyn vastanneet kertovat, mikä vallitsevassa koronapandemiassa pelottaa heitä kaikista eniten.
29 % Pelottaa, että menetän läheiseni: ”Vanhempani ovat iäkkäitä ja melko huolettomia asian suhteen.”
23 % Maailma muuttuu pelottavaksi – entä jos se ei palaudu entiselleen? ”Matkustelu ja osallistuminen kulttuuri- ja urheilutapahtumiin ei ole enää kivaa. Pelko jäytää takaraivossa.”
15 % Pelkään, että sairastun vakavasti: ”Pelkään sairastumista, koska riskiryhmään kuuluvana saan luultavimmin taudin vakavan muodon. Pidän huolta myös iäkkäästä äidistäni ja miehestäni, joten minulla ei ole varaa sairastua.”
14 % Koronapandemia ei aiheuta minulle ahdistusta:”Noudatan ohjeita ja olen tarkka niistä, monet muut eivät ole ja se ottaa todella aivoon. Kutsuisin tätä kiukuksi, mikä on huomattavasti parempi fiilis kuin ahdistus: pitää hengissä ja saa toimimaan.”
11 % Pelkään, että tietämättäni tartutan koronan jollekin riskiryhmään kuuluvalle: ”Olisi vaikea antaa itselle anteeksi, jos tartuttaisin jollekin taudin, vaikken sitä ehkä olisi voinut estää.”
6 % Taloudellinen katastrofi: ”Talouden katastrofi voi muuttaa maailman pelottavaksi paikaksi, jos yhteiskuntarauha järkkyy ja eriarvoisuus lisääntyy entisestään.”
2 % Yksinäisyys: ”Asun yksin ja olen nyt yli puoli vuotta tehnyt etätöitä. Päättäjiä ei kiinnosta sinkkujen jaksaminen. Yksin sairastaminen on ikävä ajatus, vaikka nyt voisin toki iloita siitä, että en sairastuttaisi ketään. Mutta jos saan kauheita hengitysvaikeuksia, kukaan ei ole soittamassa apua.”
Lähde: Annan lukijapaneeli. Kyselyyn vastasi 358 lukijaa.
Kriisipuhelin auttaa, jos pelottaa
09 2525 0111 on Kriisipuhelimen numero, johon voi soittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Puheluihin vastaavat kriisityön ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset, jotka auttavat soittajaa pohtimaan keinoja oman tilanteen helpottamiseksi, omien voimavarojen löytämiseksi ja ongelmien ratkaisemiseksi. Kriisipuhelin on osa Mieli – Suomen mielenterveys ry:n toimintaa.