Pariskunta alkaa keskustella kesälomasta ja siitä, missä se vietetään. Toinen haluaa sukumökille, toinen aikaa oman perheen kesken. Molempien toiveet olisi toteutettavissa sovittelemalla, mutta keskustelu luiskahtaa riidaksi: ”Et koskaan kuuntele minua.” ”Sinä aina syyttelet minua.” ”Sinä jyräät.” ”Ei tästä tule mitään, kanssasi ei voi keskustella.” Pari ajautuu heille tyypilliseen syyttelyn ja välttelyn umpikujaan.
Samankaltaisina toistuvat riidat sekä niihin liittyvät tunteet ja toimintatavat voivat olla merkki siitä, että kumppanit toimivat tunnelukkojen ohjaamina.
– Kun tunnelukot aktivoituvat, emme osaa käyttäytyä aikuisen tavoin, vaan tipahdamme lapsen toiminnan tasolle, tietokirjailija ja skeematerapiakouluttaja Kimmo Takanen kertoo. Häneltä ilmestyi keväällä kirja Parisuhteen tunnelukot – Avaimia toimivaan rakkauteen.
Tunnelukot ovat lapsuudessa opittuja toimintamalleja. Kun tunnelukko aktivoituu aikuisena, käytämme samanlaisia selviytymiskeinoja, joita käytimme lapsena kohdatessamme epämukavia, hankalia tai ristiriitaisia tilanteita. Mutta selviytymismalli, joka toimi lapsuudessa, ei enää kannakaan aikuisten välisessä suhteessa.
– Tunnelukot toimivat meitä itseämme vastaan. Ne saavat meidät käyttäytymään tavoilla, jotka sabotoivat omaa ja parisuhteen onnea.
Tunnelukkojen aiheuttamia selviytymiskeinoja ovat välttely, hyökkääminen ja passiivisuus.
Tunnelukkoja on 18
Tunnelukko-termi tulee skeematerapiasta. Se on muun muassa kognitiivista psykoterapiaa hyödyntävä terapiamuoto, joka kehitettiin Amerikassa 1990-luvulla. Tunnelukoista käytetään myös termejä skeema ja life trap, elämän ansa.
Tunnelukkoja on 18: alistuminen, epäonnistuminen, estyneisyys, hylkääminen, hyväksynnän halu, kaltoinkohtelu, kietoutuminen, oikeutus, pessimistisyys, rankaisevuus, riippuvuus, riittämätön itsekontrolli, suojattomuus, tunnevaje, uhrautuminen, ulkopuolisuus, vaativuus ja vajavuus.
Näistä 18:sta tunnevajeen, hylkäämisen ja kaltoinkohtelun tunnelukot näkyvät ja aktivoituvat erityisesti läheisissä ihmissuhteissa, kuten parisuhteessa.
Tunnevaje tarkoittaa Kimmo Takasen mukaan sitä, että ihminen tuntee jäävänsä vaille yhteenkuuluvuuden ja läheisyyden kokemusta. Se voi näyttäytyä epämääräisenä pahana olona ja tunteena, että elämästä puuttuu jotakin, mutta ei itse tiedä, mitä. Siksi tuntemuksesta voi olla vaikea puhua puolisolle. Mutta jotta yhteenkuuluvuutta voi kokea, se edellyttää sitä, että avaa itseään, kertoo tarpeistaan ja uskaltaa olla haavoittuva. Tunnevajeen taustalla voi olla etäinen suhde omiin vanhempiin.
Hylkäämisen tunnelukko näkyy torjunnan pelkona ja hylätyksi tulemisen kokemuksena silloin, kun puolison huomio kohdistuu muualle kuin itseen. Tunnelukko aiheuttaa suojautumista ja sitä, ettei uskalla aidosti mennä toisen lähelle. Hylätyksi tulemisen pelko voi aiheuttaa ahdistusta ja pitkäkestoisen stressireaktion. Sen juuret ovat varhaisissa hylkäämiskokemuksissa.
Kaltoinkohtelun tunnelukko voi tehdä tasavertaisesta parisuhteesta lähes mahdottoman, koska lukko estää aidon luottamuksen syntymisen. Se aiheuttaa kaltoinkohtelun pelkoa, mikä tekee myös hyvän kohtelun vastaanottamisesta vaikeaa. Jos lapsuudessa on tullut kaltoinkohdelluksi, parisuhde voi nostaa kokemukset pintaan. On yleistä, että puolisoksi valikoituu ihminen, jolla on tuttuja ominaisuuksia. Esimerkiksi nainen, jolla on ollut tunnetasolla etäiset vanhemmat, valitsee tunnekylmän puolison. Tuttuus houkuttaa, sillä silloin voi käyttää lapsuudesta tuttuja selviytymiskeinoja.
Meillä kaikilla on omat tunnelukkomme
Voiko lapsuutta syyttää kaikesta? Piilevätkö siellä aikuisen parisuhde-elämän ydinongelmat?
– Ei lapsuutta voi kaikesta syyttää, mutta sillä on isompi vaikutus kuin usein luullaan siihen, miten koemme ja tunnemme asioita. Elämän ja vuorovaikutuksen pelisäännöt opitaan perheessä tai yhteisössä, jossa kasvetaan, Kimmo Takanen sanoo.
– Mistä oma käytös kumpuaa? Mikä on lapsuudessa opittujen asioiden vaikutus ja merkitys elämässä nykyisin? Näitä kysymyksiä on hyvä tutkiskella.
Skeematerapian mukaan meillä kaikilla on omat tunnelukkomme. Tunnelukot syntyvät tilanteessa, jossa tarpeet eivät tyydyty. Jokaisella lapsella on väistämättä epämukavia kokemuksia, joista he oppivat selviytymään.
Tunnelukot voivat aktivoitua läpi elämän, vaikka vasta keski-iässä esimerkiksi eron tai läheisen menetyksen jälkeen. Isot elämänmuutokset aktivoivat lukkoja ja sysäävät käsittelemättömiä tunteita pintaan.
Jos suhteen ongelmat kumpuavat lapsuudesta, ne eivät ratkea nykypäivän tilanteesta keskustelemalla.
Tunnelukot rasittavat parisuhdetta
Tunnelukot aiheuttavat meissä toimintamalleja, joita emme itse tiedosta. Ne saavat meidät reagoimaan ja toimimaan kuin autopilotilla. Siksi tunnelukkoja ja niiden aiheuttamia käytösmalleja voi olla helpompi tunnistaa muissa, esimerkiksi puolisossa, kuin itsessään.
Ensimmäinen askel parisuhteen tunnelukkojen tunnistamisessa on kuitenkin oman käytöksen havainnointi ja tiedostaminen: Miksi ajaudun samanlaisiin riitoihin? Miksi käyttäydyn tavalla, jonka tiedän haitalliseksi? Miksi pienetkin asiat aiheuttavat minussa isoja tunnereaktioita?
– Seuraavaksi voi miettiä, mistä käytös kumpuaa. Siten luodaan linkki omaan lapsuuteen.
Tunnelukkoja voi työstää myös kumppanin kanssa yhdessä. Kimmo Takasen kirjassa on yhteisiä pariharjoituksia. Pari voi haastatella toisiaan lapsuuden kokemuksista.
– Jos suhteen ongelmat kumpuavat lapsuudesta, ne eivät ratkea nykypäivän tilanteesta keskustelemalla. Silloin pitää mennä ensin ongelman syntyjuurille eli lapsuuden kokemuksiin.
Tunnelukkojen avaamiseen ei ole pikaratkaisua, mutta niiden ote alkaa hellittää, kun niitä käsittelee, niistä puhuu ja omasta käytöksestä tulee entistä tietoisemmaksi.