”Kammostani kärsi koko perhe”
Hammashoitaja Tuula Väisänen, 58, ei pystynyt ennen käyttämään hissiä suljetun paikan kammon takia.
– En osaa sanoa, mistä kammoni oli alun perin tullut. Ehkä lapsuudessani on tapahtunut jotain, mitä en pysty muistamaan, Tuula Väisänen sanoo.
Inhosin jo lapsena suljettuja ja ahtaita paikkoja. Kun kaverini ryömivät kesäisin tien alla kulkevassa rumpukaivossa, minä odotin ulkopuolella. Pelkäsin, että joku olisi sulkenut kaivon päät ja olisin jäänyt jumiin tunneliin.
Pelkoni ei aiheuttanut minulle elämässä suurempaa haittaa, kunnes reilu parikymmentä vuotta sitten olin mieheni kanssa uuden risteilyaluksen esittelytilaisuudessa. Jäimme kahdeksan muun ihmisen kanssa vangiksi kerrosten välille pysähtyneeseen hissiin.
Seisoimme umpinaisessa hississä kuin sillit suolassa – ja paniikki mielessäni alkoi nousta välittömästi. Muut ihmiset yrittivät saada viestiä kulkemaan painamalla hissin hätäkutsua ja hakkaamalla ovia. Minä keskityin vain siihen, että saisin henkeä. Käteni hikoilivat, sydämeni jyskytti ja ajatukseni sumenivat. Pahinta oli epätietoisuus siitä, onko kukaan kuullut hätäämme. Henkilökunta pelasti meidät vasta yli 40 minuutin odottelun jälkeen.
Kokemuksen jälkeen en pystynyt käyttämään hissejä muutamaan vuoteen. Tilanne oli hankala, sillä meillä oli pieniä lapsia ja matkustelimme paljon. Raahasin kauppaostokset, vaunut ja lapset sylissäni portaita pitkin. Tästä kärsi koko perhe, ja hissikammo siirtyi myös vanhimpiin lapsiimme.
En koskaan ajatellut hakevani ammattiapua. Pääsin kammosta eroon altistamalla itseäni vähitellen erilaisille suljetuille paikoille.
Suurin käänne tapahtui, kun vierailimme mieheni kanssa Pariisissa katakombimuseossa. Tajusin vasta kavutessani kapeita kierreportaita alaspäin, että museo sijaitsee kokonaan maan alla. Meinasin luovuttaa, mutta mies veti minua tiukasti kädestä ja pakotti tulemaan alas – onneksi. Oli hieno kokemus voittaa pelkoni.
Museovierailusta lähtien olen tarkoituksella altistanut itseäni suljetuille paikoille. Nykyään hissimatkat eivät enää pelota.
Pelko on yleinen vaiva
Ainakin joka kuudes aikuinen kärsii vuosittain toimintakykyä haittaavasta pelosta, paniikkikohtauksesta tai ahdistuneisuudesta.
Pelkoja voi työstää itse tai ammattilaisen avulla erilaisilla harjoitusohjelmilla. Rentoutumisen taito on tärkeää oireiden hallinnassa. Tavallisesti tehokkain ja pysyvin keino vapautua peloista ja jännitystiloista ovat erilaiset psykoterapiat. Tarvittaessa apuna voidaan käyttää myös lääkehoitoa.
”Hypnoterapia auttoi hammaslääkäripelkoon”
Henkilöstöpäällikkö Marinka Linna, 38, nauttii nykyään hammaslääkärikäynneistä.
– On tärkeää, että hammaslääkärit kuuntelevat empaattisesti potilaitaan ja selittävät, mitä hoidon aikana tapahtuu. Jos aikuinen sanoo, että pelottaa, se on ihan yhtä vakavaa kuin pienen lapsen pelko, Marinka Linna sanoo.
Kidutusta! Sellaiselta hammaslääkärissä käyminen minusta ennen tuntui. Aloin jännittää monta viikkoa etukäteen tulevaa aikaa. Kun vastaanoton tuolin selkänojaa laskettiin alaspäin, minut valtasi aina sama kammottava olo. Otsalleni nousi kylmä hiki. Käteni tärisivät ja ajatukseni lamaantuivat. Minua pyörrytti ja olin varma, että oksennan.
Pääsin elämääni haittaavasta pelosta eroon pari vuotta sitten hypnoterapian avulla. Hakeuduin akuutin hammassäryn takia sattumalta Erkki Brummerin vastaanotolle. Hän toimi heti ensitapaamisestamme lähtien toisin kuin muut kohtaamani hammaslääkärit – Erkki otti pelkoni todesta.
Hän kertoi minulle tekevänsä toisena työnään hypnoterapiaa ja kysyi, haluaisinko kokeilla sitä. Suhtauduin aluksi epäilevästi, mutta olin silti valmis kokeilemaan mitä tahansa, josta saattaisi olla apua.
Erkki ohjasi minut rakentamaan oman sisäisen maailmani tarinan hammashoidon ajaksi. Kun hän alkoi laskea numeroita kymmenestä ykköseen, minun tuli kuvitella käveleväni portaita alas omaan maailmaani. Näin mielessäni rantakadun ja upean hiekkarannan.
Hoidon aikana kuuluneet äänet punottiin osaksi mielikuvitusmaailmaani: poran surina oli moottorivene ja instrumenttien kilkatus musiikkia.
Hypnoterapia toimi minuun heti ensimmäisestä kerrasta lähtien. Nykyään osaan vaipua mielikuvitusmaailmaani, kun minulle annetaan muutama minuutti omaa aikaa ennen hoidon aloittamista. En tiedä, olenko hypnoosissa vai vain hyvin rentoutuneessa tilassa. Hoitajat sanovat, että näytän siltä kuin nukkuisin.
Nykyään jopa nautin hoitokäynneistä, sillä tiedän pääseväni rentoutumaan. En olisi uskonut, että tällainen apu on olemassa!
”Opettajani ehdotti minulle beetasalpaajia”
Esiintymistä pelännyt toimitusjohtaja ja esiintymisvalmentaja Johannes Lahtela, 41, auttaa nykyään muita jännittäjiä.
Jännittäminen oli estää Johannes Lahtelan pääsyn Teatterikorkeakouluun. – Olin niin häpeissäni, että meinasin jo luopua haaveestani.
Koulussa esiintymisjännitykseni oli yleinen vitsin aihe. Esitelmää pitäessäni puheeni takelteli ja tärisin niin paljon, että paperini lensivät lattialle. Jännitys tuntui koko kehossani: sykkeeni nousi, hengitykseni kiihtyi ja käteni hikoilivat.
Moni suhtautui naureskellen, kun kerroin teini-ikäisenä hakevani opiskelemaan Teatterikorkeakouluun. Eivätkä pääsykokeet menneetkään nappiin. Puuroutuvan ja katkeilevan puheeni takia koe-esiintymiseni meni pieleen.
Päätin kuitenkin toteuttaa unelmani ja halusin etsiä apua esiintymisjännitykseeni. Löysin mahtavan opettajan, amerikkalaisen esiintyvän taiteilijan, Adam Dariuksen. Teimme viikoittain erilaisia esiintymisharjoituksia. Hioin Adamin kanssa pääsykokeissa esitettävät numerot niin valmiiksi, että osasin ne vaikka unissani. Hän sai minut ymmärtämään, että esiintymisjännityksen selättäminen vaatii ennen kaikkea kovaa työtä.
Kolmannella yrittämällä pääsin Teatterikorkeakouluun. Jännittäminen oli minulle silti edelleen iso haaste. Eräs opettaja ehdotti minulle jopa beetasalpaajia otettavaksi ennen esityksiä, mutta en halunnut ratkoa kemialla asioita, jotka ovat voitettavissa muutoin.
Hiljalleen sain jännittämisestä niskalenkin. En keskittynyt enää hikoileviin käsiini, vaan opin siirtämään huomioni itseni tarkkailusta tehtävään sekä muihin ihmisiin, yleisöön. Tämä helpotti oloani huomattavasti.
Jännittäminen on oleellinen osa esiintymistilannetta. Nykyään autan muita pääsemään jännittämisestä eroon. Perustin Esiintymistaidon Akatemian pedagogi Ilkka Tyynelän kanssa kahdeksan vuotta sitten. On hienoa nähdä, kuinka ihmiset vapautuvat kahlitsevista peloista.
Lue myös:
Klaustrofobiasta kärsivä Jonna Järnefelt: ”Ihmisen pelko pitää ottaa vakavasti”
Lentopelko johtuu hallinnan menettämisen pelosta – näin siitä pääsee eroon
Onko kyse normaalista pelosta vai fobiasta? Tunnista pelkosi